Kriisivalmiusjärjestön toiminta poikkeaa perinteisistä kehitysyhteistyö- ja avustusjärjestöistä siten, että Kriisivalmiusjärjestön toiminta keskittyy suurten massojen avustamisen sijaan yksilökohtaisen hengissä selviytymisen mahdollistamiseen akuuteissa turvallisuusuhkatilanteissa. Kriisivalmiusjärjestö ei keskity yhteiskunta- tai aluekohtaiseen kehittämistoimintaan, vaan yksilökohtaiseen hengen ja terveyden ylläpitämiseen kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Kriisivalmiusjärjestön toiminta poikkeaa rauhanturva- ja henkivartijatoiminnasta siten, että Kriisivalmiusjärjestö toteuttaa operaationsa aina aseettomasti ilman fyysistä tai henkistä voimankäyttöä tai -näyttöä.

Kriisivalmiusjärjestön toiminta perustuu siviilien tekemään siviilitoimintaan, jossa toinen siviili pyrkii tukemaan toista siviiliä. Kriisivalmiusjärjestön operaatiot pureutuvat kansainvälisiä rauhanturvaoperaatioita yksilökohtaisemmalle tasolle aina yksilökohtaisen hengissä selviytymisen tasolle saakka ja operaatioiden tavoitteena on tukea yksilön oma-aloitteista ja omaehtoista selviytymistä kriisi- ja konfliktitilanteissa.

Kriisivalmiusjärjestön tavoitteena ei ole korvata jo olemassa olevia organisaatioita, vaan täyttää niiden väliin jäävää tyhjiötä. Kriisivalmiusjärjestön tavoitteena on tarjota tukea niille äänettömäksi jääneille ihmisille, joita muut organisaatiot, yhteisöt tai hallinnot eivät kykene tukemaan.

Jokaisen ihmisen hätä on yhtä perusteltu ja merkityksellinen, minkä johdosta ihmisten hädän vertailu ei ole relevanttia.

Kriisivalmiusjärjestön operatiivisen toiminnan tavoitteena on tavoittaa  välittömässä hengen tai terveyden vaarassa olevat ihmiset, jotka eivät saa tarvitsemaansa akuuttia tukea viranomaisten tai muiden yhteisöjen taholta. Kriisivalmiusjärjestön toiminnalle ei ole asetettu maantieteellisiä rajoitteita eikä sillä siten ole edellä mainittujen ehtojen täyttyessä estettä toimia myös Suomessa. 

Akuutissa hengen ja terveyden vaarassa olevat ihmiset ovat Suomessa hyvin kattavasti viranomais- ja sen sidosryhmäverkoston tuen piirissä, minkä johdosta Kriisivalmiusjärjestön resursseja kohdennetaan pääasiassa muualle kuin Suomeen.

Kriisivalmiusjärjestön tavoitteena ei ole tuoda turvapaikanhakijoita tai pakolaisia Suomeen tai muuhunkaan valtioon.

Kriisivalmiusjärjestön tavoitteena on toteuttaa operaatioitaan siten, että ne tarjoavat mahdollisimman paljon tukea mahdollisimman pienillä toimenpiteillä. Alueellisesti tämä tarkoittaa sitä, että kriisi- ja konfliktialueilla oleskelevat kohderyhmät saavat tukea kriisi- ja konfliktialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Kriisivalmiusjärjestön logistiikkatuki voi tarjota kohderyhmilleen mahdollisuuden liikkumisen vapauteen akuutin hengen ja terveyden vaaran vaikutuspiiristä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kohderyhmille voidaan tarjota logistiikkatukea lähimpään turvalliseen paikkaan, mikä useimmiten sijaitsee kohdemaan sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä.

Kriisivalmiusjärjestön tavoitteena on toteuttaa tukitoimet siten, että kohderyhmät saavat jatkaa elämäänsä mahdollisimman lähellä heidän arkipäiväistä elämäänsä ja elinaluettaan.

Toimittaessa kriisi- ja konfliktiolosuhteissa toimintaan sisältyy aina riskejä. Kriisivalmiusjärjestön jäsenillä on kuitenkin vankka kokemus vaativasta riskienhallinnasta, minkä johdosta Kriisivalmiusjärjestön operaatioita pystytään toteuttamaan melko turvallisesti.

Kriisivalmiusjärjestö tekee jatkuvaa erillisharkintaa, onko toiminnan toteuttamiseen liittyvä riskinotto hyväksyttävällä tasolla tavoiteltuun lopputulokseen tai mahdollisiin oheisvaikutuksiin nähden. Useimmiten tuen kohteena olevien henki- ja terveys ovat kuitenkin riippuvaisia Kriisivalmiusjärjestön tarjoamasta tuesta, minkä johdosta riskinotto on usein vähemmän vaarallista kuin tuen kohteiden jättäminen ilman tukea.

Kriisivalmiusjärjestön toimintaa ohjaa siis tietoinen riskinotto, mutta riskinotto on aina tukikohteen oma valinta. Ennen päätöksentekoa Kriisivalmiusjärjestö tarjoaa tuen kohteille objektiivista arviointitukea, jotta tuen kohteet pystyvät tekemään itsenäisiä, valistuneita ja tietoisia päätöksiä ennen toimintaan ryhtymistään.

Kriisivalmiusjärjestön operaatioita toteutetaan kriisi- ja konfliktiolosuhteissa, joista puuttuu usein sekä yhteiskuntajärjestys, yhteiskuntarakenteet että ihmisoikeudet. Kriisivalmiusjärjestön operaatioiden kohderyhmät ovat siis jo lähtökohtaisesti hengen ja terveyden vaarassa ilman Kriisivalmiusjärjestönkin läsnäoloa. Toimintaolosuhteista johtuen on siis mahdollista, että Kriisivalmiusjärjestön operaatioiden aikana saattaa tapahtua henkilövahinkoja.

Kriisivalmiusjärjestön toiminta pohjautuu pääasiassa vapaaehtoistoimintaan sekä jäsenten omien varojen käyttöön järjestön toiminnan toteuttamisessa.

Vapaaehtoistoiminnan lisäksi Kriisivalmiusjärjestö käyttää toimintansa rahoittamisessa arvojensa ja tavoitteidensa mukaisia hanke-, lahjoitus- ja sponsorirahoituksia.

Kriisivalmiusjärjestölle lahjoitettu varallisuus käytetään seuraaviin kustannuksiin:

Palveluiden kulut: Operaatioiden materiaali-, logistiikka-, turvatalo- ja henkilöstökustannukset

Turvallisuuskulut: Operaatioiden vakuutus-, lääkintä-, turvajärjestely- ja toiminnan suojaamisen kulut

Logistiikkakulut: Operaatioiden matka- ja majoituskulut

Varustekulut: Operaatioiden väline-, laitteisto-, järjestelmä- ja kalustokulut

Hallinnolliset kulut: Taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, varainhankinnan, järjestelmähallinnon, koulutustoiminnan sekä muun hallinnon kulut